Demolasta Reaktorille, eli miten voi saada kesätöitä ilman työkokemusta

Luuppilainen Erkki Mattila ja Reaktorin rekrytointikoordinaattori Annina Piekkari pohdiskelevat kesätyönhaun tärppejä, kun työkokemusta ei vielä juuri ole. Kesän aikana tullaan julkaisemaan myös Erkin kertomuksia Reaktorilla työskentelystä.


Erkki:

Yliopistolta Demolan kautta työelämään

13480035_10209637834643521_1748614759_n”Tämä on ensimmäinen työpaikkani ohjelmistoalalla. Olen kyllä hakenut softafirmoihin monta kertaa ennenkin, mutta aiemmin ei tärpännyt, vaikka olin opiskellut yliopistolla jo useamman vuoden. Viimeisimpänä opiskeluvuonnani päädyin Demola-projektiin, jossa toteutimme asiakasyritykselle tuotteen aivan alusta alkaen. Projektin suorittaminen menestyksekkäästi toi itsevarmuutta hakuprosessiin. Reaktorin videohaastattelussa pystyin käsittelemään kysymyksiä projektissa saamani kokemuksen kautta – miten onnistutaan ohjelmistoprojektissa ja miten rakennetaan ohjelmisto tyhjästä. Projektin myötä sitä ymmärsi, että ohjelmiston kehittäminen on oikeasti yksinkertaisimmillaan vain ongelman pilkkomista mahdollisimman pieniin paloihin.

Olin myös tehnyt vapaa-ajalla monenlaisilla ohjelmointikielillä ja teknologioilla monenlaisia juttuja, monenlaisiin käyttökohteisiin. Ei mikään niistä ollut vielä valmis hakiessani Reaktorille, eikä ole vieläkään, mutta niistä oli mukava jutella haastatteluissa. Vaikkei ollutkaan mitään valmista tehtynä, pystyin kertomaan siitä, miten olin lähtenyt ratkomaan itse löytämiäni ongelmia. Teknisen osaamisen lisäksi osoitin ilmeisesti jonkinlaista sosiaalista silmää, ja sainkin töitä.”

Haastatteluista ja hakuprosessista

”Ensimmäinen vaihe, videohaastattelu, toteutettiin Recruitby.netin työkalulla. Aluksi käsiteltiin omaa taustaa ja työhistoriaa: kuka olet, mistä tulet, mitä olet tehnyt. Perusjuttuja. Sen jälkeen pohdiskeltiin yleisellä tasolla ongelmanratkaisua ja omaa ajatteluprosessia. Koin yleisten esiintymistaitojen olevan hyödyksi videohaastattelussa – puheen jäsentäminen, selkeä puhetyyli, havainnollistavat eleet. Yliopistolla käytävä puheviestinnän kurssi on ehdottomasti hyödyksi tällaisissa tilanteissa. Kyseinen kurssi on mielestäni muutenkin aliarvostettu: sen opeista on valtavasti hyötyä tilanteissa, joissa on tarkoitus esiintyä uskottavana asiantuntijana – oli kyseessä sitten työhaastattelu tai vaikka asiakaspalaveri.

Seuraava haastattelu pidettiin Reaktorin toimistolla. Tapaamisen ajatuksena oli selvittää syvällisemmin, millainen tyyppi olen, miten toimin ihmisten kanssa sekä millaisia toiveita ja haaveita minulla on. Pääsin myös kertomaan, millaisesta työnteosta pidän tai haaveilen. Koko haastatteluprosessin ainoa koodinlukutehtävä pidettiin tässä haastattelussa. Koodinluvussa olennaisinta oli kiinnittää huomiota koodinpätkän rakenteeseen ja perustavanlaatuisiin valintoihin – ei siis haitannut, etten esimerkiksi tiennyt, mikä on Javan StringBuffer. Haastattelija ei arvioi nippelitiedon tuntemustasi, vaan sitä, miten ymmärrät suurempia linjoja.

Toisen haastattelun jälkeen sain tehtäväkseni pienen kotiläksyn, koska minulla ei ollut aiempaa Node.js-kokemusta. Tehtävänä oli kirjoittaa yksinkertainen palvelinkilke, joka ottaa vastaan numeroita ja suorittaa niille pieniä laskuoperaatioita. Itse ongelma oli yksinkertainen ja tuttu – tarkoituksena oli selvittää, miten pääsen liikkeelle uuden työkalun kanssa.

Kotitehtävän jälkeen sain kutsun kolmanteen haastatteluun, joka oli luonteeltaan aiempia teknisempi. Keskustelimme jälleen, vielä vähän syvemmin, aiemmin tekemistäni projekteista. Piirtelin valkotaululle kaavioita joihinkin projekteihini liittyen – purin arkkitehtuuria ja selitin tekemieni valintojen taustoja. Juttelimme myös yleisellä tasolla erilaisista ohjelmointiparadigmoista ja -kielistä, niiden eduista ja haitoista sekä näiden merkityksestä asiakastyöskentelyssä.

Kaikki minua haastatelleet olivat teknisesti orientoituneita ihmisiä, joilla jokaisella oli vahva ohjelmointitausta. HR tuli mukaan kuvioihin vasta viimeisen haastattelun jälkeen, ottaessaan yhteyttä kyselläkseen käytännön asioista, kuten palkkatoiveesta.”

Epävarmuuden tunteista

”Etukäteen en ollut lainkaan varma, uskaltaisinko edes hakea. Epäonnistuminen pelotti, eikä minulla ollut aiempaa työkokemusta softafirmoista. Kun otti itseään niskasta kiinni ja lähetti sen hakemuksen, tuli heti parempi olo. Kyllähän jokainen haastattelu silti jännitti.

Hakeminen ei maksa sinulle mitään. Älä ajattele, että et ole tarpeeksi hyvä: jätä sen arviointi ammattilaisten vastuulle. Et myöskään voi etukäteen tietää muiden hakijoiden tasosta tai työn vaativuudesta – rekrytoija sen sijaan tietää. Jos sinut kutsutaan haastatteluun, olet tarpeeksi hyvä. Ei kannata vähätellä itseään.

Muista antaa rekrytoijalle mahdollisimman hyvät eväät osaamisesi ja potentiaalisi arviointiin. Jos GitHubissasi on 400 projektia, kannattaa ehkä karsia niitä niin, että näkyvillä on edustavimmat 20. Mitään valmista ei toisaalta myöskään tarvitse olla – myös keskeneräiset työt ovat ihan yhtä arvokkaita. Työnäytteiden vähyyskään ei välttämättä haittaa, sillä Reaktor tarjosi myös mahdollisuuden paikata näiden vajavaisuutta esitehtävän suorittamisella. Tehtävänantona oli yksinkertainen Imgur-klooni vapaavalintaisin tekniikoin. Aiemmista projekteistani huolimatta aloin itsekin työstää tehtävää, mutta en loppujen lopuksi tehnyt sitä valmiiksi asti.”


Annina:

”Meillä on jatkuvasti haku päällä, uusia reaktorilaisia kaivataan aina. Kesätyöhaku on yksi tapa saada ihmisiä sisään vähän erilaisella kulmalla. Kesätyö Reaktorilla tarjoaa opiskelijoille helpon ja mukavan tavan päästä mukaan työelämään – heitä aloittaa kerralla iso porukka, jolle järjestetään perinpohjaiset yhteiset perehdytykset ja muut orientaatiot. Olemme kuitenkin täällä ihan samalla viivalla kaikki, myös kesätyöntekijät. He pääsevät alusta asti mukaan ihan oikeisiin asiakasprojekteihin sekä kaikkiin firman yhteisiin rientoihin. Toiveena on, että kaikki kesätyöntekijät pysyisivät Reaktorilla kesän jälkeenkin: joko jatkaen osa-aikaisena ympäri vuoden tai palaten taas seuraavana kesänä.

Tietysti kuitenkin esimerkiksi odotukset aiemmasta työkokemuksesta ovat  kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa matalammat kuin muutoin. Riittää, että on intohimoinen tyyppi ja osaa asiansa. Ei myöskään tarvitse olla viimeisen vuoden opiskelija – hae rohkeasti mukaan jo aiemminkin. Vaikka et tällä kertaa etenisikään hakuprosessissa sen pidemmälle, annamme sinulle henkilökohtaista palautetta ja kehitysehdotuksia. Ehkä niiden avulla jo seuraavana kesänä pääset sisään!

Työnäytteet ovat ehdottoman tärkeitä. Linkki esimerkiksi GitHub-profiiliisi on aina tyhjää parempi, vaikkei siellä olisikaan paljoa sisältöä. Mikä tahansa työnäyte on parempi kuin ei työnäytettä ollenkaan.

Älä anna toimistomme sijainnin estää työnhakuasi. Helsinki voi tuntua olevan kaukana, mutta kyllä asiat aina saadaan järjestettyä. Emme me todellakaan jätä valitsematta sinua siksi, että asut ja opiskelet Tampereella. Me kyllä tarvittaessa myös autamme esimerkiksi asuntoasioiden järjestämisessä.”


Myös Mikael Kopteff kertoo Reaktorin blogissa, miten pääset töihin Reaktorille – tai oikeastaan mihin tahansa asiantuntijayritykseen. Erkin työnäytteisiin voit tutustua hänen GitHubissaan.